Uutiset


18.5.2020
Tämä kirjoitus on osa Turun avoimessa yliopistossa suorittamaani Asklepios opinto-ohjelmaa. Mediakulttuuri ja terveys kurssilla piti kirjoittaa terveyteen liittyvä blogikirjoitus. Ajattelin jakaa ajatuksiani käsitteiden määrittelystä. Lukemisen iloa! 


Onko kuntoutuja potilas vai asiakas?

Historiaa

Terveydenhoitoalalla kuntoutuksessa hämmennystä herättää sekä ammattilaisten että kuntoutujien kesken se, että välillä kuntoutujaa puhutellaan potilaana ja välillä asiakkaana. Tästä asiasta on kiistelty jo 1950-luvulta lähtien. Asiaan liittyy ristiriitaisuuksia ja monia eri tasoja ja näkökulmia. Maailmansotien jälkeen paternalistisella aikakaudella sairaaloissa oli vain potilaita. Simo Vehmaksen mukaan paternalismi on yksilön vapauteen puuttumista hänen omaan etuunsa vedoten, joskus jopa vasten tämän omaa tahtoa. Sitten yhteiskunta alkoi muuttua uusliberalistiseen suuntaan. Uusliberalismi on poliittinen ja taloudellinen suuntaus, jossa korostetaan yksilön vapautta ja vapaata kilpailua. Tämän näkemyksen mukaan terveys ja hyvinvointi on yksilön omalla vastuulla ja siten oman toiminnan tulos. Siten ihmisistä oletettiin tulevan oman onnensa seppiä ja potilaiskäsitteestä on alettu pyrkiä eroon ja tilalle on otettu asiakaskäsite.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Kaisa Karppinen Oulun yliopistossa on tutkinut potilas- ja asiakas-sanojen käyttöä suomalaisilla terveydenhoitoalan organisaatioiden nettisivuilla. Karppinen kirjoittaa tutkimuksessaan, että potilas sana määritellään kärsiväksi sairaaksi, joka on hoidon kohteena. Hoidon kohteena olo on perinteisesti oletettu olevan passiivista toimintaa, koska potilas on ollut terveyspalveluiden käyttäjänä epätasa-arvoisessa suhteessa terveydenhoitohenkilöstöön nähden. Potilas ei ole osallistunut omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, hoitoon eikä ole vaikuttanut aktiivisesti paranemiseensa. Sairaalla potilaalla ei ole ollut mahdollisuuksia esittää vaateita terveydenhuollon organisaatiolle.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Karppinen jatkaa, että nykyään sanalla asiakas viitataan julkishallinnossa yleisesti jokaiseen palveluita käyttävään kansalaiseen riippumatta siitä, onko tämä toiminnan kohde, aktiivinen yhteistoimija, tahdonvastaisten toimien kohde vai kuluttaja. Yleensä asiakas on kuitenkin palveluiden tuottamisen kohde. Asiakas-sanaa ja -käsitettä käyttämällä voidaan luoda kuvaa siitä, että palveluiden käyttäjä ja terveydenhuollon työntekijöiden suhde olisi tasa-arvoinen, jota se ei käytännössä ole. Pelkkä termin muutos ei tuo tullessaan ajatustapojen, asenteiden tai hoitokäytänteiden muutosta.Yksilön muuttamiseen keskittynyt toimintaympäristö on pikkuhiljaa kääntänyt kriittistä katsetta myös palveluiden, järjestelmien tai instituutioiden muuttamiseen. Vaikka olisi selkeä tahtotila siirtyä tuottajakeskeisistä palveluista asiakaskeskeisiin palveluihin, käytännössä asiakaskeskeisyys voi olla alisteinen kustannustehokkuudelle sekä järjestelmä- ja professiokeskeisyydelle.Kustannuskysymykset ohjaavat hoidon kohti kaavamaisia standardiratkaisuja yksilöllisen palvelun sijaan. Pelkkä käsitteen muutos potilaasta asiakkaaksi ei siten tee terveydenhuollon palveluista asiakaslähtöisempiä tai asiakkaan kannalta laadukkaampia. Esimerkiksi Karppisen tutkimuksesta ilmenee, että lääkäri Amos Pasternack pitää asiakas-sanan käyttöä vain kiertoilmauksena potilas-sanalle.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Tulevaisuuden lääketiede

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Sisätautien emeritusprofessori Kimmo Kontula kertoo Tulevaisuuden lääketiede luennollaan, että hoitoala on murroksessa, jossa tiukasta hierarkisesta lääkärikeskeisestä työtavasta ollaan siirtymässä kohti life style -lääketiedettä. Perinteisessä lääketieteessä odotetaan, että potilas on hoidon kohde ja vastuu on lääkärillä. Siellä hoidetaan lyhytaikaisesti yksittäisiä tauteja ja lääkäri on solisti. Life style -lääketieteessä potilas on aktiivinen ja vastuu on potilaalla. Hoito on ennakoivaa, ehkäisevää ja elämäntapoihin kohdistuvaa. Lääkäri on yksi moniammatillisen tiimin jäsenistä. Myös Karppinen viittaa Normannin tutkimukseen, jonka mukaan potilas sanana viittaa tiettyyn hoitojaksoon ja diagnoosikeskeiseen ihmiskäsitykseen. Siten toiminta keskittyy vain ihmisen hoitoon eikä terveyttä edistäviin asioihin. Täten elämäntapalääketieteeseen siirtyminen on voitu tulkita siten, että myös potilas sanasta täytyy luopua, että ihmiselle tulee tilaa muuttaa omaa rooliaan passiivisesta hoidon kohteesta aktiiviseksi oman kuntoutumisensa suunnittelijaksi. Siten palvelun käyttäjän rooli oman elämänsä asiantuntijana tulisi näkyväksi. Karppisen mukaan asiakaskeskeiseen hoitoon pyrittäessä terveyspalveluiden käyttäjää voi ihan hyvin kutsua potilaaksi, vaikka tätä kohtelisi kuin asiakasta.

Konsumerismi

Toisaalta jos julkisessa terveydenhuollossa käytetään sanaa asiakas, se voi antaa kuntoutujalle käsityksen, että hän on kuluttaja. Toisin sanoen tämä käsitys voi tehdä hänestä shoppailijan, joka haluaa vain itse päättämiään hoitoja tai tutkimuksia, eikä lääketieteelliseen tutkimukseen tai käytännössä hyväksi todettuja hoitoja. Tällaista kutsutaan konsumerismiksi. Lääkäri Veikko Launis kuvaakin Lääkärilehdessä äärikonsumeristista ajattelua siten, että potilas on terveysmarkkinoilla toimiva kuluttaja-asiakas. Launiksen mukaan tällainen asiakas etsii itse tietoa ja vertailee vaihtoehtoja ja kilpailuttaa terveydenhuollon palveluntarjoajia. Tällainen kuluttajapotilas verkostoituu itselle sopiviin vertaisryhmiin ja on vaativa ja haastava. Halutessaan hän myös luopuu tai keskeyttää hoidon ilman moraalista vastuuta tai velvollisuutta. Karppisen mukaan ristiriitaista on, että toisaalta kansalaisilta odotetaan aktiivista toimintaa, ja toisaalta aktiivisuus voidaan kokea uhkana ammattilaisen näkökulmasta, kuten Launiksen tekstistä tulee ilmi.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Karppinen jatkaa, että konsumerismi määrittää yksityisiä terveydenhuoltopalveluita, ei vielä niinkään julkisia. Yksityiset terveyspalveluyritykset hyödyntävät markkinointia ja mainontaa, joilla nostetaan odotuksia, luodaan kuluttajavaadetta ja tarjontaehtoista kysyntää. Tällöin ajatellaan, että terveys on kauppatavaraa ja kulutushyödyke. Tämä kuluttaja näkökulma on terveydenhuollossa liitetty asiakkuuteen. Konsumerismi ei kuitenkaan selitä sitä, miksi julkisessa terveydenhuollossa puhutaan asiakkaista.Esimerkiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa Kuntoutus monialaisena yhteistoimintana -kurssilla Power Point-esityksissä puhutaan vain asiakkaista. Kurssi on pakollinen kaikille terveydenhoitoalan opiskelijoille. Tällä tavalla luodaan tapoja ja todellisuutta jo opiskeluaikana käyttää sanaa asiakas potilaan sijasta. Myös osteopaatteja koskevista eettisissä ohjeissa ja CEN-standardissa potilas sana on korvattu sanalla asiakas.

Vähän juridiikkaa tähän väliin

Jos pohditaan käsitteitä juridiselta eli lainopilliselta näkökannalta, lain potilaan asemasta ja oikeuksista toinen pykälä määrittää potilaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttäväksi tai muuten niiden kohteena olevaksi henkilöksi. Potilaalla on siten potilaan oikeudet ja potilaslainsäädäntö turvanaan. Myös hallintolain yhdeksäs pykälä määrittelee sen, viranomaisten tulisi käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Ongelmalliseksi asiakas termin käytön Karppisen mukaan tekee se, että täysivaltainen asiakkuus edellyttää täyttä kykyä toimintaan ja päätöksen tekoon ja myös täysivaltaisuutta. Näitä kykyjä ei kaikilla terveyspalveluiden käyttäjillä ole. Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia elämässään.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Täydentävät- eli rinnakaishoidot ja vaihtoehtohoidot

Karppisen mukaan olisi hyvä, jos hyvinvointipalveluiden yhteydessä käytettäisiin asiakas-sanaa ja terveydentilaan liittyvissä asioissa käytettäisiin potilas-sanaa. Toisaalta mielestäni termin asiakas käyttö voi hämärtää kuntoutujalle tämän asemaa CAM-hoitojen kohdalla. CAM-hoitojen nimi tulee englanninkielisestä complementary and alternative medicine eli suomeksi lääketiedettä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot termistä. Tarkoitan tässä täydentävien hoitojen eli muun muassa kiropraktiikan, osteopatian, naprapatian, koulutetun hierojan ja vaihtoehtohoitojen rajaa (esim. reiki ja homeopatia). Lääketiedettä täydentäviä hoitoja antavilla on kuitenkin juridisesti terveydenhuollon ammattilaisten asema osoittamansa ammattitaidon ja JulkiTerhikkiin rekisteröintinsä perusteella. Siten muun muassa jokaista kiropraktikkoa, osteopaattia ja koulutettua hierojaa koskee samat potilasta suojaavat lait kuin muitakin terveydenhoitoalan ammattilaisia. Eli heillä tulee olla potilasasiakirjat lain mukaan tehtynä ja heillä tulee olla voimassa oleva potilasvakuutus ja heitä koskee vaitiolovelvollisuussäännöt sekä velvollisuus ylläpitää omaa ammattitaitoaan. Vaihtoehtohoitojen antajilla ei tällaista kirjaamis- tai vaitiolovelvollisuutta ole, joten heillä on juridisesti asiakkaita ja asiakkaiden turvana on kuluttajasuojalaki. Monilla vaihtoehtohoitoja antavalla ammattiryhmällä on kuitenkin omia eettisiä ohjeita, jotka ovat yhteneväisiä terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa. Ja heidän kannattaa sitoutua esimerkiksi vaitiolovelvollisuuteen oman yritystoimintansa jatkuvuuden kannalta, vaikkei siihen lakisääteistä velvollisuutta olisikaan.

Karppinen mainitsee myös ETENE:n eli suomalaisen sosiaali- ja terveysalan eettisen ohjeistuksen, joka kertoo, että kuntoutujasta olisi parempi käyttää termiä potilas. Toimikunta esittää, että potilas sanana kuvastaa sitä, että hoitavalla henkilökunnalla on myös ammatillista vastuuta potilaan edun valvojana. Asiakas-sana taas korostaisi asiakkaan päätösvaltaa ja asiakkaan ja ammattihenkilöstön välistä tasavertaisuutta. ETENE:n ohjeistuksessa ilmenee myös, että sosiaalihuollossa on asiakkaita ja terveydenhuollossa on potilaita. Eli onko pyrkimys termin vaihtoon hallinnollinen, kun kehitetään SOTE-uudistusta ja termit halutaan yhtenäistää sosiaali- ja terveyshuollossa?

Mitä ajattelevat hoidettavat?

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Entäpä hoidon kohteet itse? Miten he haluavat itseään kutsuttavan? Kanadalaisessa tutkimuksessa vuonna 2005 tutkittiin sitä, että miten sairaalassa hoidossa olevat halusivat itseään kutsuttavan. Tutkimukseen osallistui neljä ryhmää: rintasyöpäpotilaita, eturauhassyöpäpotilaita, murtuman takia sairaalahoidossa olevia sekä HIV-positiivisia potilaita. Tässä tutkimuksessa kaikki ryhmät halusivat, että heitä kutsutaan potilaiksi, ei asiakkaiksi tai kuluttajiksi. Kaikki tutkimukseen osallistujat halusivat kuitenkin aktiivisesti osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Eli tämä tutkimus ei tukenut sitä olettamusta, että potilaina itseään pitävät heittäytyisivät passiivisiksi hoidon kohteiksi.

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Hoitohuoneella on kaikki käsitteet käytössä

Lähde: Pixabay
Lähde: Pixabay

Itse koulutettuna hierojana olen käyttänyt luontevasti sanaa potilas ja olen kertonut hierontaan tulijoille, että teen sen siksi, että olen terveydenhoitoalan ammattilainen ja minulla on siten potilasvakuutus. Yksityisyrittäjänä minulla on tietenkin asiakkaita, joiden kanssa käyn kauppaa palveluistani. Käytän työssäni kuntouttavaa työotetta, joten välillä sama henkilö voi olla hoitokerran aikana kaikissa näissä rooleissa eli potilas, asiakas ja kuntoutuja.

Toisiin kohtiin potilas- tai asiakas-sanaa paremmin sopii kuntoutuja-sana. Minusta ei tunnu luontevalta sanoa mielenterveysasiakas. Mielenterveyspotilas-sana taas lyö mielestäni pysyvää sairauden leimaa ihmiseen. Mielenterveyskuntoutuja-sanalla on tulevaisuuteen toiveikkaasti suhtautuva sävy.

#potilas #asiakas #kuntoutuja

Lähteet 

 Deber, Raisa B. & Kretschmer, Nancy & Urowitz, Sara & Sharpe, Natasha. 2005. Artikkeli Patient, consumer, client, or customer: what do people want to be called? teoksessa Health Expectations, 8. Hoboken, New Jersey: Blackwell Publishing Ltd s.345-351.

JulkiTerhikki. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelu. Saatavilla verkosta

https://julkiterhikki.valvira.fi/

Karppinen Kaisa. 2018. Potilas- ja asiakas- sanojen käyttö terveydenhuollon organisaatioiden verkkosivuilla -Semanttisia rooleja, tyypillisiä piirteitä ja vertailua. Pro Gradu-tutkielma Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Terveyshallintotiede Oulun yliopisto. Julkaisu saatavissa

https://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201806022422.pdf Luettu 20.1.2020.

Kekäläinen, Kaija. 2020. Asiakkaan asema kuntoutuksessa, hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Power Point -esitys. Metropolia ammattikorkeakoulu.

Kontula, Kimmo. 2018. Tulevaisuuden lääketiede -luento. 5.9.2018.

Launis, Veikko. 2016. Potilaan velvollisuudet -tarua vai totta? -artikkeli teoksessa Lääkärinlehti. 71 (1-2/2016) s. 64-66.

Suomen Standardisoimisliitto SFS-EN 16686:2015. Osteopathic healthcare provision. (CEN-standardi).

Vehmas, Simo. 2012. Vammaisuus kulttuurisena konstruktiona -artikkeli teoksessa Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu (toim.) Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: k&h. s. 269-289.


22.3.2020

Tilannekuva on muuttunut. Tekemäni riskiarvion perusteella olen päättänyt sulkea hoitohuoneeni toiminnan 13.4.2020 asti. Teen ratkaisun ristiriitaisten tunteiden siivittämänä, koska tiedän hieronnan vähentävän lihaskireyden lisäksi myös ahdistusta sekä rauhoittavan niin kehoa kuin mieltäkin.

Kartoitin oman kokonaistilanteeni näin:

  • Uudellamaalla sairastuneiden määrä on kasvanut nopeasti.
  • On tärkeää loiventaa kurvia eli vähentää sairastuneiden määrää epidemian alkuvaiheessa.
  • Terveydenhoitoalan ammattilaisena etiikkani ei anna myöten ottaa sellaista riskiä, että saattaisin sairastuttaa muita tai sairastuisin itse.
  • Puolisoni työskentelee kriittisellä toimialalla ja hänen pitää pysyä toimintakykyisenä.
  • Olen opiskellut osteopatiaa ja tehnyt koulutetun hierojan töitä ahkerasti viime syksystä asti. Väsymys ylimääräisestä kuormituksesta alentaa omaa puolustuskykyäni, joten voin olla itse alttiimpi sairastumaan.
  • Saan opiskeluihini tukea, joten taloudellista hätää ei ole. Kesällä tilanne on toinen.
  • En ole enkeli: Kun en tee töitä, saan jäljessä laahaavat opintoni ajan tasalle.

Asiakkaanani olet minulle tärkeä, enkä halua jättää sinua yksin.

Siksi keräsin tähän muutamia ideoita, joita voit käyttää edesauttamaan hyvinvointiasi:

  • Halaa itseäsi tai laita harteillesi painava paita tai huivi - se luo lohtua ja turvaa.
  • Sauno lempeissä löylyissä.
  • Käy metsässä kävelyllä.
  • Kun syöt, pureskele jokaista suullista 30 kertaa.
  • Laula kymmenen minuuttia päivässä.
  • Tee käsillä: leivo, vaivaa taikinaa, tee käsitöitä, nikkaroi.
  • Jos et pysty tekemään näitä asioita, mielikuvittele tekeväsi niitä. Pohdi, miltä taikina tuntuisi käsissäsi tai miltä pulla tuoksuu.
  • Soita sukulaiselle tai ystävälle. Myös Mieli ry:n kriisipuhelimesta saa keskusteluapua vuorokauden ympäri. Heidän numeronsa on 09 2525 0111.

Löysin Youtubesta oheisen Rachel Richardsin tekemän kasvojen hieronta opasvideon. Sen avulla voit auttaa itse itseäsi rentoutumaan. Tämä hieronta kannattaa tehdä keittiönpöydän ääressä siten, että saat omat kyynärpäät pöydälle, niin hartiatkin pysyvät paremmin rentoina. Videon kesto on vähän alle kymmenen minuuttia.

https://www.youtube.com/watch?v=bNVu4-SpQp8

Ehkäpä oletkin jo ehtinyt keksiä muita itsellesi sopivia keinoja huolehtia toimintakyvystäsi.

Ystävällisin terveisin,

Elina Airaksinen

Koulutettu hieroja & osteopatian opiskelija

Ps. laitoin kuvaan villapaidan harteille luomaan lohtua.

18.3.2020 Onpa olleet ajatuksia ja tunteita herättävät viime päivät! 

Toivottavasti kaikilla on asiat olosuhteisiin nähden hyvin.

Olen jo aiemmin syksyllä osteopatiaopintojeni takia rajoittanut hoitokerrat minimiin. Enkä tällä hetkellä ota uusia asiakkaita. Opiskeluni jatkuvat tällä hetkellä etäopiskeluna, joten sosiaaliset kontaktini ovat minimissä.

Aluehallintovirasto suosittelee, että "asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa. On huomioitavaa, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään."

Niille asiakkailleni, jotka eivät jaksa lukea pitkää kirjoitusta, tässä asiat pähkinänkuoressa:

- voi tulla hoitoon, jos olet terve ja katsot, että hierontaan tulosi on terveydentilasi kannalta välttämätön.

- jos olet karanteenissa tai eristyksissä tai työnantajasi on määrännyt sinut etätöihin ulkomaanmatkan takia, peruuta aikasi.

- jos kuulut riskiryhmään, tai lähipiiriisi kuuluu riskiryhmäläisiä, peruuta aikasi.
   (Tällä hetkellä en hoida riskiryhmäläisiä.)

- en tee töitä sairaana, enkä ole käynyt ulkomailla.

- jos haluat välttää kaikkia sosiaalisia kontakteja, on ihan ok peruuttaa hieronta-aika.

- olen tehostanut pintojen desinfiointia ja asiakkaillani on mahdollisuus pestä kädet hoitohuoneelle tullessaan.

- olen pidentänyt myytyjen lahjakorttien voimassaoloaikaa koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolojen jälkeiseen aikaan.

Tässä seuraa pitkä postaus nyt hoidoissa käyville asiakkailleni:

Mikäli koet itsesi sairaaksi, lähipiirissäsi on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä tai haluat "loiventaa kurvia", pidättäydy harkintasi mukaan hoidosta. Peruuta aikasi mahdollisimman ajoissa.

Nyt koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana en veloita peruutusehtojen mukaista maksua viime tingassa tulleesta peruutuksesta. Jos et peruuta tuloasi etkä tule hoitoon, laskutan normaalisti peruutusehtojen mukaan.

Alla oleva teksti perustuu Koulutettujen hierojien liitolta ja Osteopaattiliitolta saatuihin ohjeisiin.

Mikäli viranomaisilta tulee uusia ohjeita, tilanne voi muuttua nopeastikin.

Tämä teksti koskee juuri sinua, joten lue se ajatuksella läpi.

Olen koulutettuna hierojana terveydenhuollon ammattihenkilö, mutta en tee lain tarkoittamaa välttämätöntä hoitotyötä. Olen asiakkaan kanssa tiiviissä lähikontaktissa.

Koronavirus oireilee perusterveellä mahdollisesti hyvin lievästi, ja saatamme tahtomattamme levittää virusta edelleen. Asiakkaani voivat tartuttaa viruksen minuun tai toiseen asiakkaaseen hoitotiloissani.

Ohjeen mukaan voin jatkaa toimintaa toistaiseksi. Olen kuitenkin varautunut varmuuden vuoksi pysäyttämään toiminnan.

Tässä ehtoja hoitoon tulemiselle:

- Minun koulutettuna hierojana tulee olla oireeton.

- Asiakkaan ja hänen perheenjäsentensä tulee olla oireettomia.

- Vastaanotolla tulee noudattaa tavallistakin tarkempaa hygieniaa. Käsihygienia on hyvin tärkeää.

- Mikäli asiakas on palannut ulkomailta, tulee paluusta olla 14 vrk ennen vastaanotolle saapumista.

- Osteopaatin ja koulutetun hierojan tulee seurata THL:n ohjeita liittyen koronavirukseen ja vaatimuksiin potilastyössä. Näihin voi tulla muutoksia ja päivityksiä, ja on jokaisen toimijan vastuulla olla näistä perillä.

- 16. ja 17.3.2020 annettujen Suomen hallituksen ohjeiden mukaan Osteopaattiliiton hallituksen vahva suositus on pitäytyä hoitamasta yli 70- vuotiaita sekä muita riskiryhmään kuuluvia, joilla on seuraava perussairaus:

- Vaikea-asteinen sydänsairaus
- Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
- Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
- Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
- Vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia tai lymfooma
- Tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (esim. elinsiirto, solunsalpaajat)Tekijöitä jotka saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa.

Vakavan taudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla on vastustuskykyä heikentävä eli immunosuppressiivinen lääkitys tai jokin vaikea perussairaus, kuten krooninen keuhkosairaus, maksan tai munuaisen vajaatoiminta, tai vastustuskykyä heikentävä sairaus.

Hoitokäytäntöihini kuuluu tauko asiakkaiden välissä. Tällä tauolla ehdin desinfioida kosketuspinnat ja tuulettaa hoitohuoneen. Tule hoitoon täsmällisesti, niin vältät toisten asiakkaiden kohtaamisen.

Toiminta siis jatkuu mutta käytän harkintaa, hyvää hygieniaa ja toimin viranomaisohjeiden mukaisesti nopeastikin. Seuraa yrityksen nettisivuja www.elinaairaksinen.fi ja Facebookia. Olen myös Twitterissä.

Ystävällisin terveisin,

Elina Airaksinen

Koulutettu hieroja & osteopatian opiskelija


Aloitin osteopaattiopinnot Metropolian ammattikorkeakoulussa ja sen takia aukioloaikani ovat lyhentyneet. Teen töitä opintojen ohessa tiistai-iltaisin, perjantaisin (yleensä iltaisin) sekä välillä lauantaisin.  

Opiskelen päivisin, joten minua ei välttämättä saa luentojen aikana puhelimitse kiinni. Tekstiviesti on varmin tapa. Sähköposteihin viestit näyttävät hautautuvan helposti, joten se ei välttämättä ole nopein tapa saada minua kiinni. Opinnot kestävät neljä vuotta. 

Osteopatia on manuaalista käsittelyä, jossa otetaan ihminen kokonaisvaltaisesti huomioon biopsykososiaalisena yksilönä. Eli käsityöläisenä tulen jatkamaan opintojen päätyttyäkin.

Osteopatian opintoni ovat edenneet suunnitelman mukaan. Odotettu valmistumisaika on vuoden 2023 keväällä. Opinnot ovat 240 opintopisteen suuruiset, siksi opinnot ovat puoli vuotta pidemmät kuin yleisesti ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi fysioterapeutin tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja se suoritetaan yleensä kolmessa ja puolessa...

Koulutettujen hierojien liiton hallitus on valinnut minut vuoden hierojaksi. Perusteluissa he mainitsivat pitkän työurani täyspäiväisenä hierojana (13 vuotta), jatkuvan opiskelun (myös muiden kuin manuaalisten tekniikoiden opiskelu, joista viimeisin tutkinto on yrittämisen ja johtamisen erikoisammattitutkinto) ja tiedonjakamisen (olen toiminut...

Kuvassa on käsipyyhkeitä rullalla. Ne odottavat uuden hoitohuoneen remontin valmistumista ja menevät uuteen asiakas-WC:seen. Pyyhkeet ovat pieniä ja siten jokainen vessassa käyvä asiakas käyttää yhden käsipyyhkeen ja ne pestään ja käytetään uudelleen. Ne ovat laadukasta puuvillaa, ja odotan niiden kestävän pitkään.

Ihanaa! Uudet käyntikortit saapuivat. Olen niin onnellinen tästä graafisen ilmeen uusimisesta. Pikku hiljaa alkaa näyttää valmiilta.

Uudet lahjakortit on nyt valmiina odottamassa ostajia. Lahjakortteja on kahden värisiä. Se johtuu siitä, että graafinen suunnittelija suunnitteli kaksi eri väristä logoa ja minä en halunnut valita niiden väliltä. Eli tämä ei ole mikään tyttö/poika -juttu.