Urheiluhieronta

Urheiluhieronta on oikeastaan urheilijan hierontaa. Urheilijan hieronnan syventävissä opinnoissa opiskelin mm. valmennusoppia. Se on oppi treenien jaksotuksesta ja rytmityksestä sekä kokonaisrasittavuuden huomioimisesta. Tämän lisäksi opinnot sisälsivät liikuntaravitsemusta eli ateriarytmitystä ja aterioiden sisällön rytmitystä harjoitteluun. Lisäksi perehdyin mm. verryttelyn kertaukseen, siihen miten keho ja mieli herätetään harjoitukseen sekä lajien riskianalysointiin eli siihen, mitkä vammat ovat minkäkin lajin ns. tyyppivammoja.
Urheiluhieronnan idea on ehkäistä rasitusvammoja. Silloin urheilija saa keskittyä rauhassa treenaamiseen, eikä kuntoutumiseen. Todennäköisin kohta harjoituskaudella vammautumiselle on silloin, kun siirrytään kaudesta toiseen eli peruskuntokausi vaihtuu kilpailuun valmistavaan kauteen tai kilpailuun valmistava kausi vaihtuu kilpailukauteen. Tai kun sisäkausi vaihtuu ulkokauteen ja alusta muuttuu. Urheilijan hieronta on parhaimmillaan yhteistyötä urheilijan, valmentajan ja koulutetun hierojan kanssa, siten se tukee parhaiten treeniohjelmaa ja urheilijan kehitystä. Yhteistyön alussa urheilijan kannattaa varata aika lihastasapainokartoitukseen, jossa katson ja testaan nivelten liikkuvuuden ja kehon puolierot. Testin tulosta verrataan urheilijan lajin vaatimuksiin ja lajianalyysiin sekä lajin vammariskeihin. Sen mukaan yhdessä suunnitellaan mitä lihaksia täytyy aktivoida ja mitä lihaksia venyttää ja hieroa, jotta suoritustekniikka saadaan mahdollisimman hyväksi lajia varten.
Tämän suunnitelmallisuuden lisäksi urheilijan hierontatapa vaihtelee sen mukaan, onko sen tarkoitus olla lihasjumeja aukaiseva, palauttava vai aktivoiva hieronta. Eli tehdäänkö hieronta peruskuntokaudella, onko joku yksi paikka ihan jumissa, vai oliko edellisenä päivänä turnaus tai onko ensi viikonloppuna kilpailut.
Jos rasitusvamma on jo kuitenkin tullut, niin osaan myös olla kuntoutuksessa apuna. Kuntoutuksessa olen todennut englantilaisen urheilulääkäri Malcolm Readin kuntoutusportaat päteväksi menetelmäksi. Siinä etenemisjärjestys on liikkuvuus, voima, kestävyys, taito, teho ja sitten maksimaalinen suoritus. Lajin vaatimiin harjoituksiin sitten yhdistetään asiaan kuuluvan tyyppinen hieronta, joka nopeuttaa palautumista.
Urheilijan hierontaan voi sisältyä myös aktivoivia harjoitteita hieronnan jälkeen (valmistavat urheilijaa seuraavaan suoritukseen), yksilöllistä venyttely-, verryttely- tai ravinto-ohjausta.