Miten CPAP-laite vaikuttaa ja toimii?

Tämä on alun perin The Conversation -alustalla julkaistun Bristolin yliopiston anatomian professorin Michelle Spearin artikkelin suomennos. Kirjoitin omia mietteitäni tekstin loppuun.

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä: https://theconversation.com/how-cpap-machines-work-the-anatomical-science-behind-a-noisy-night-time-lifesaver-255437

Tiedän, ihan liian pitkä teksti. Kannattaa kyllä lukea. 

Joka yö miljoonat ihmiset lakkaavat hengittämästä tietämättään. Ei vain kerran, vaan joskus satoja kertoja. Heidän hoitonsa? Maski, hurinaa ja tasainen paineilman kuiskaus.

Se ei ole hohdokasta, mutta CPAP-laitteen eli jatkuva ylipainehengityslaitteen, kömpelön yöestetiikan takana piilee vaikuttava insinöörityön tulos. Se ei ainoastaan auta hengittämään – se muokkaa hengitysteiden toimintaa.

Mutta miten CPAP oikeastaan vaikuttaa kehon anatomiaan estääkseen uniapnean? Vastaus löytyy paineen, asennon ja ihmiskurkun pehmeän haavoittuvuuden hienovaraisesta ymmärryksestä.

Obstruktiivinen uniapnea eli OSA syntyy, kun ylähengitysteiden pehmytkudokset – erityisesti kieli, pehmeä suulaki, uvula eli kitakieleke sekä nielun seinämät – painuvat kasaan unen aikana ja tukkivat hetkellisesti ilman kulun. Mutta miksi näin tapahtuu?

Ylähengitysteiden anatomia on poikkeuksellisen altis romahdukselle. Toisin kuin alemmat hengitystiet, joita tukevat rustorenkaat ja jäykät rakenteet, ylähengitystiet – erityisesti nielu – muodostuvat lihaksista ja limakalvoista koostuvasta joustavasta putkesta.

Ylähengitystie sijaitsee kielen ja pehmeän suulaen takana ja toimii sekä hengityksen että nielemisen yhteisenä kulkureittinä. Hereillä ollessa lihasjännitys pitää tämän tilan avoimena. Mutta unen aikana, erityisesti syvemmissä univaiheissa, lihasjännitys vähenee.

Obstruktiivista uniapneaa sairastavilla tämä lihasjännityksen väheneminen saa pehmytkudokset painumaan sisäänpäin ja tukkimaan ilmavirran. Kaulan ympärysmitta, rasvan jakautuminen sekä kallon ja kasvojen muoto voivat kaikki lisätä tätä riskiä.

Tuloksena on toistuva sykli: hengitystie tukkeutuu, veren happipitoisuus laskee ja uni keskeytyy. Kyseessä on häiriö, jonka juurisyy ei ole keuhkoissa, vaan ylähengitysteiden rakenteessa ja toiminnassa. Tässä kohtaa kuvaan astuu CPAP.

Pneumaattinen tuki

Laite ei hengitä ihmisen puolesta, vaan toimii ennemminkin pneumaattisena tukena. Antamalla jatkuvaa, paineistettua ilmavirtaa maskin kautta, CPAP-laite nostaa ylähengitysteiden sisäistä painetta juuri sen verran, että pehmytkudokset eivät pääse painumaan kasaan.

Kuvittele hengitystie pehmeäreunaiseksi teltaksi: ilman tukea se romahtaa sisäänpäin. CPAP toimii kuin sisäiset telttakepit, jotka hiljaisesti pitävät rakenteen avoinna sisältäpäin. Anatomisesti tämä tarkoittaa, että kielen tyvi, pehmeä suulaki ja nielun seinämät työnnetään hellästi ulospäin, mikä estää niiden kosketuksen ja kasaan painumisen.

Ajan myötä joillakin käyttäjillä voi tapahtua lieviä muutoksia kudosten jännityksessä ja hengitysteiden käyttäytymisessä unen aikana, vaikka CPAP ei olekaan parantava hoitokeino.

Paineasetukset ovat ratkaisevan tärkeitä ja ne säädetään yleensä yksilöllisesti. Jos paine on liian alhainen, hengitystiet voivat silti painua kasaan. Jos taas liian korkea, se voi aiheuttaa epämukavuutta tai ilmavaivoja (esimerkiksi ilman nielemistä). Kun paine on säädetty oikein, CPAP ei ainoastaan vähennä apneajaksoja – se voi palauttaa unen luonnolliset vaiheet, parantaa verenpainetta ja kohentaa elämänlaatua merkittävästi.

CPAP:n vaikutus ei rajoitu pelkästään ylähengitysteihin – se vaikuttaa myös siihen, miten rintakehän lihakset toimivat hengityksen aikana. Pitämällä hengitystiet avoinna se helpottaa yöllistä hengittämistä, jolloin hengityslihakset – kuten pallea ja kylkivälilihakset – eivät joudu työskentelemään niin kovasti.

CPAP myös estää toistuvia hapenlaskuja, jotka voivat laukaista kehon stressireaktion. Juuri tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi hoitamaton uniapnea lisää sydänongelmien riskiä.

On myös näyttöä siitä, että pitkäaikainen CPAP:n käyttö voi vähentää turvotusta ja tulehdusta ylähengitysteissä. CPAP:n hyödyt kuitenkin riippuvat pitkälti siitä, kuinka säännöllisesti ihmiset sitä käyttävät. Valitettavasti laitteen koko ja äänekkyys voivat tehdä sen käytöstä joillekin hankalaa. Siitä huolimatta CPAP on edelleen hoidon kultainen standardi, erityisesti kohtalaisen tai vaikean uniapnean hoidossa.

Kaikesta äänestään huolimatta CPAP on hiljainen voitto anatomisen ymmärryksen ja insinööritaidon yhdistämisestä. Leikkausten tai lääkkeiden sijaan se käyttää ilmaa – samaa ainetta, joka unessa pettää hengitystiet – palauttaakseen niiden toiminnan. Se on pohjimmiltaan laite, joka hyödyntää ihmiskehon pehmeiden rakenteiden muovautuvuutta terapeuttisessa tarkoituksessa.

Se ei ehkä ole hohdokasta. Mutta monille CPAP on mullistava – anatominen tönäisy kohti turvallisempaa, syvempää ja levollisempaa yöunta.

Michelle Spear

Omia mietteitäni uniapneasta:

• Uniapnean oireita voi olla päiväaikainen väsymys, kohonnut verenpaine, unenaikaiset hengityskatkokset, kuorsaus ja/tai aamuinen päänsärky.
• Kuten kaikkia muitakin lihaksia, myös ylähengitysteiden lihaksia voi treenata napakammiksi. Tähän tähtää esimerkiksi Integroiva hengitysterapia. Saman saa aikaiseksi harjoittelemalla klassista laulua, puhallinsoittimien tai didgeridoon soittoa (1). Jos osaat kiertohengityksen, sinulla on hyvin pieni todennäköisyys, että sinulle tulisi uniapnea.
• Oma näkemykseni on, ettei ihminen tarvitse hengityslihasten osalta apua hengittämiseen yön aikana ja siten hengityslihasten työtä ei tarvitse vähentää. Pointtini on se, että ihminen hengittää joka tapauksessa noin 21 000 kertaa vuorokaudessa ja ihmiskehossa ei mitään lihasta pidetä vahvempana kuin mitä sen käyttötarve on. Jos terveellä ihmisellä hengityslihasten työtä vähennetään yöllä, niiden voima heikkenee. Tällä voi olla vaikutusta päiväaikaiseen hengitykseen ja kuinka raskaaksi se koetaan.
• USA:ssa on raportoitu, että noin 60 % käyttäjistä lopettaa CPAP-laitteen käytön sen hinnan tai maskin kasvoille istumattomuuden takia, tai siksi, etteivät he usko laitteen tehoon, tai että he ovat hakeneet apua jostain muusta vaihtoehdosta. Tällöin ylähengitysteiden kuntouttaminen voi auttaa. (2)
• Kasvava määrä tutkimusnäyttöä viittaa siihen, että uniapnean (OSA) syntyyn vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkästään hengitysteiden anatomia. Näihin kuuluu neurokemiallinen hengityksen säätely, keskushermoston hengityslihaksille lähettämän käskytyksen epätasapaino, mikä johtaa korostuneeseen loop gain -ilmiöön (hengityssignaalien epävakaaseen säätöön), sekä kemoreseptorien säätelyjärjestelmän reagointi helposti romahtavaan hengitystiehen. Nämä tekijät voivat osaltaan selittää sen, miksi perinteiset hoitomuodot, kuten CPAP, alaleuan eteenpäin siirtävät kojeet tai kirurgiset toimenpiteet, eivät aina riitä uniapnean täydelliseen hallintaan. (2)
• Hengityslihasharjoittelun tavoitteena on parantaa ylä- ja alahengitysteiden lihasten yhteistoimintaa sekä lisätä hengitysteiden avoimuutta unen aikana. Jos hengityslihasharjoittelu onnistuu, se voi tarjota potilaille ei-invasiivisen vaihtoehdon uniapnean hoitoon tai sen lievittämiseen. (2)
• Näitä yllä mainittuja asioita olen opiskellut Rosalba Courtneyn PhD DO johdolla Integroivan hengitysterapian ohjaajakoulutuksessa. Hän on väitellyt tohtoriksi hengityksen toimintahäiriöiden tutkimisesta ja on tutkinut asiaa viimeiset 30 vuotta. Olen aika innoissani siitä, mitä tuloksia on saatu aikaiseksi ja iloinen siitä, että hengitysterapian avulla pystyn auttamaan ihmisiä entistä monipuolisemmin.

(1) Courtney, Rosalba.2020. Breathing retraining in sleep apnoea: a review of approaches and potential mechanisms. Sleep and breath. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31940122/

(2)Hsu, Brien & Emperumal, Chitra Priya & Grbach, Vincent & Padilla, Mariela & Enciso, Reyes. 2020. Effects of respiratory muscle therapy on obstructive sleep apnea: a systematic review and meta-analysis. Journal of Clinical Sleep Medicine. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7849810/

Haluatko sähköpostilistalle? Tilaa oheisesta linkistä, saat lahjaksi pääsyn Normaalin hengityksen merkkejä -videoon. Videolla kerron hengityksen normaaleja merkkejä, häiriintyneen hengityksen tunnistamista, hengityksen kolmesta ulottuvuudesta ja toiminnallisen ja terveen hengityksen piirteistä. https://www.hengitysterapia.fi/sahkopostilista

#uni #anatomia #hengitys #uniapnea #hengitysterapia #hengityksenuudelleenkoulutus