Purentaelimistö päänsäryn aiheuttajana
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) voivat olla päänsäryn syynä. Ne ovat yleisiä kasvo-, ohimo- ja korvan alueen kipujen aiheuttaja, ja kipu onkin yleisin hoitoon hakeutumisen syy. Tylppä, jomottava tois- tai molemminpuolinen kipu on aaltoilevaa eli sitä on välillä enemmän ja välillä vähemmän. Tähän vaikuttaa esimerkiksi stressi, väsymys, sosiaalisten suhteiden haasteet, kuormittava elämäntilanne, asenteet ja asentotottumukset. (1) Myös virheelliset pureskelutottumukset ja purennan epätasapaino voivat olla kipujen takana. (2)
Päänsäryn lisäksi muita oireita voivat olla rajoittunut suun avautuminen, liikehäiriöt alaleuassa, leukojen alueen väsyminen ja jäykkyys sekä poksahdukset, narinat tai rahinat leukanivelestä, kasvojen ja pään alueen puutuminen, palan tunne kurkussa, nielemisvaikeudet, äänen käheytyminen ja pettäminen, niska- hartiasärky ja huimauksen tunne.
TMD-oireet ovat yleisiä, ja osalle (n. 10 %:lle) siitä on merkittävää haittaa ja TMD-oireet ovatkin alaselkäkivun jälkeen USA:ssa yleisin hoitoon hakeutumisen syy tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa. (3) Altistavia tekijöitä yllä mainittujen lisäksi ovat mm. hampaiden narskuttelu, lepoasennot, joissa kädellä nojataan leukaan, leukaan ja niskaan kohdistuneet iskut sekä yleinen nivelten yliliikkuvuus.
Voimankoitokseen valmistautuessa leuat luonnostaan kiristyvät eli purentaelimistön lihakset jännittyvät. Tämä on normaalia autonomisen hermoston sympaattisen puolen toimintaa. Puhutaan taistele/pakene/lamaannu -reaktiosta. Tämä on hyödyllistä, sillä hampaiden yhteen pureminen voi lisätä maksimivoiman tuottoa jopa kymmenellä prosentilla (4). Lyhytaikaisesti tästä ei ole mitään haittaa. Ongelmia tulee, kun tilanne pitkittyy. Voimankoitoksen jälkeisessä palauttavassa levossa purentaelimistö rentoutuu. Palautumisen jaksotus ja riittävyys ovat olennaisia muuttujia. Jos niiden kanssa on haasteita, niin kuormittavassa elämäntilanteessa purentaelimistön manuaalinen käsittely voi auttaa kudoksia ja mieltä rentoutumaan.
Piirsin oheiseen piirrokseen kasvojen alueen lihasten triggerpisteiden aiheuttamia kipualueita. Näiden lihasten heijastekipualueita voivat olla poskionteloiden alueella, leukanivelessä, alaleukaluussa, otsalla, ohimolla, hampaissa, silmäkulmissa tai pään sivuilla. Lisäsin kuvaan myös otsa- ja takaraivolihaksen, koska senkin triggerpisteheijastealueita on silmien lähellä ja otsalla. Piirros on suuntaa antava, ja sen tarkoitus on havainnollistaa, että on useita lihaksia, joiden kipuheijastealueet ovat kasvojen ja kallon alueella. (5)
Näiden lihasten käsittely myös suun sisäpuolelta on osteopaattien perusduunia. Alueella on myös muita kudoksia, jotka voivat oireilla ja mitä voidaan osteopaattisesti hoitaa. Esimerkiksi leukanivelen liikerajoitusta voidaan hoitaa mobilisoimalla tai manipuloimalla niveltä. Myös muita tekniikoita kuuluu osteopaatin keinovalikoimaan.
Kielen lepoasento suulaessa sekä suun ympäristön lihasten riittävä voima ovat tärkeitä perusasioita, jotka mahdollistavat sen, ettei purentalihaksilla tarvitse pitää suuta kiinni. Suun lepoasennossa hampaiden ei tule osua yhteen, ja silloin ei tarvitse aktivoida purentalihaksia. Kielen ja suun ympäristön lihasten voimaa voidaan treenata.
Jos vartalon etuosassa leuankärjestä häpyluuhun ja etureisiin tai rintakehän sisällä on paljon jännitystä, nämä saattavat vetää päätä eteen, muuttaa hengitystä ja ohjata kieltä suun pohjalle ja olla osaltaan ylläpitämässä purentalihasten jännitystä. Tämän takia purentaelinten vaivoissa osteopaatti ei tuijota vain viskerokraniumin eli kasvojen ja pään aluetta.
Purentaelimistön vaivojen syyt ovat monitekijäisiä. Joten
hoitokin voi olla hyvin erilaista kullekin asiakkaalle. Se voi sisältää
manuaalista käsittelyä eri kudoksiin, kielen liikkuvuuden ja voiman
harjoittelua, hengityksen kuntoutusta, kasvojen alueen motoriikan haltuun
ottoa, ryhdin ja lepoasentojen entraamista ja rentoutumisen esteiden poistamista. Manuaalisen käsittelyn pystyy tekemään niin, että sen jälkeen ei ole kasvojen alue kipeänä muutamaa päivää. Itse suosin tätä menetelmää.
Oma hoito
Kielen liikuttelu suussa auttaa purentaelimistöä rentoutumaan. Voit pyörittää kieltä huulien ja hampaiden välissä puolelta toiselle ympyrää pikkuhiljaa suurentaen ja sitten vaihda suuntaa.
Kiinnitä arjen askareissa huomiota siihen, jännitätkö purentaelimistöä, missä asennossa oleskelet, onko purentaelimistön jännittäminen välttämätöntä siihen tilanteeseen vai ei? Voitko rentouttaa purentaelimistön tietoisesti? Onko jokin ajatus arjen askareiden lomassa, joka jännittää purentaelimistön? Voiko sitä ajatusta muuttaa?
Syödessä ota suuhun vain pieniä suupaloja kerrallaan. Pureskele yhdellä puolella 5-6 kertaa ja sitten vaihda ruokamassa toiselle puolelle. Toista niin kauan, että olet saanut ruoan mekaanisesti pilkottua ja sekoitettua siihen huolellisesti sylkeä. Näin aina toisen puolen leukanivel ja purentalihakset saavat vuorollaan levätä syödessä. Syö pöydän ääressä hyvässä ryhdissä, älä röhnötä lautasen päällä. Pidä pää suorassa, älä vilkuile sivuun.
Oheisella Youtube-videolla näytän yhden esimerkin, miten kieltä aktivoimalla saadaan purentaelimistöä rentoutettua. Kannattaa ottaa kanava tilaukseen.
1. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). 2021. Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50057
2. Saccomanno, S. & Coceani Paskay, L. 2020. New Trends in Myofunctional Therapy. Occlusion, Muscles and Posture. 2. Painos. Edi Ermes: Milano.
3. Chaitow, L. & List, T. & Okeson, J.P. 2018. Temporomandibular Disorders. Manual therapy, exercise and needling. Handspring Publishing: Edinburgh.
4. Hulmi, J. & Haikarainen, T. & Rytkönen, T. Luentomateriaalit Maksimivoimantuoton harjoittelu-luento.
5. Donnelly, J. M. & Fernándes-de-las-Peñas, C. & Finnegan, M. & Freeman, J.L. 2019. Travell, Simons & Simons' Myofascial Pain and Dysfunction. The Trigger Point Manual. 3. Painos. Wolters Kluwer: Philadelphia.
#osteopaatti #osteopatia #päänsärky #kasvosärky #TMD #leukanivelsärky #triggerpiste